Scifisarjakuvien aamunkoitto Vuonna 1928 scifinovelleja julkaisevassa "Amazing Stories" lehdessä ilmestyi Philip Nowlanin kertomus "Armageddon 2419". Novelli kertoi I Maailmansodan lentäjästä Anthony Rogersista, joka herää 500 päästä keskellä aivan uudenlaista sotaa. Sotaa, jossa mongolit uhkaavat Amerikkaa. Kertomuksen kuvittajana toimi taiteilija Frank R. Paul. Novellista tuli jonkinlainen yleisön ihastuksen kohde. Yksi vaikuttuneimmista oli sanomalehtiherra John F. Dille, joka oli jo jonkin aikaa haeskellut sarjakuvaksi sopivaa futuristista tarinaa. Nowlania pyydettiin muokkaamaan tarina sanomalehtistripeiksi sopivaan muotoon, ja Frank R. Paul sai tehtäväkseen sarjan piirtämisen. Sankarin nimi vielä muutettiin ajan henkeen sopivammaksi, Buckiksi. Tammikuussa 1929 ilmestyikin Matti Mainion ja Jussi Juonion sekä Pikku Annin seuraksi ihka ensimmäinen science fiction sarjakuva Buck Rogers, in the 25th century.
	Buck Rogers oli enemmän kuin sarjakuva. Siitä kasvoi kolmekymmentäluvun ensimmäisinä vuosina käsite, joka toi päivittäin sanomalehtien kautta ensimmäiset visuaaliset versiot scifistä kymmenille miljoonille strippejä lukeville Amerikkalaisille. Sekä pakosta myös niille, jotka eivät sarjakuvia lukeneet. Se oli sitä "Buck Rogers kamaa". Sarjoissa oli kiinnostavia teknisiä vimpaimia lentorepuista hajottajasäteisiin. Niin, ja tietysti lasten ja teinien uusi suosikki ZAP-gun. Buck ei olisi sodan melskeissä pärjännyt yksikseen, joten hänelle annettiin kumppani, naissotilas Wilma Deering. Tarkkaa oli, ettei Wilma ollut tyttöystävä vaan kaveri. Tai ainakin julkinen imago oli pidettävä sellaisena. Scifisankariseikkailuille sittemmin pakolliseksi tulleen kolmiyhteyden täydensi nerokkaita laitteita rakentava Tohtori Huer. Suomalaisittain ainoa julkaistu sarjakuva perustuu Buck Rogersin TV-sarjan pilottielokuvaan. Lehteä julkaisi alkukielellä Gold Key vuosina 1979..1982. (albumi sisältää lehden 3 ensimmäistä numeroa).
Suosion paistetta eivät kilpailevat yhtiöt voimahanskat suorina katselleet. Ensimmäisinä ehtivät William Ritt ja Clarence Gray, joiden luoma Brick Bradford eli Sam Seikkailija alkoi ilmestyä 1933.
	Brick ei kuitenkaan koskaan päässyt uhkaamaan Buckin valta-asemaa, vaan jumiutui yleisesti vähän pienilevikkisempien lehtien sivuille. Onhan muistettava, että tuolloin kaikki sarjakuva tehtiin sanomalehtiä varten. Vähäiset sarjakuvalehdet sisälsivät kootusti sanomalehtistrippien uudelleenjulkaisuja. Kuvassa Wanhat Sarjat albumi, johon on koottu sankarin arkistrippejä sodanjälkeisiltä vuosilta. Sarjakuvalehdissä 1950-19..1959-16 esitettiin sunnuntaisarjoja 50-luvulta. Brickiä pahempi haastaja oli kuitenkin jo avaruuskulman takana.
King Features halusi uusia sarjoja kilpailijoiden suurmenestysten rinnalle. Yhtiölle tuolloin Tim Tyler's Luckia piirtänyt Alex Raymond sai tehtäväkseen luoda uusia sankareita. Alex synnyttikin heitä kunnioitusta herättävän liudan. Hal Fosterin kuvittama Tarzan sai vastaansa Viidakko Jimin, Chester Gouldin Dick Tracy joutui vastedes kamppailemaan palstatilasta Agentti X9 kanssa ja tietysti Buck Rogersille alkoi pistää kampoihin Flash Gordon.
	Tammikuussa 1934 ilmestymisensä aloittanut Flash Gordon oli paitsi välitön menestys, myös parhaiten ajan saatossa suosionsa pitänyt sarja. Flash oli sotilas tai vapaustaiselija (kuten myös Buck), ja seikkaili Mongo planeetalla taistellen Armotonta Mingiä vastaan. Kumppaninaan hänellä oli tyttöystävä Dale Arden sekä kolmiyhteyden täydentävä Tohtori Zarkov. Flashin maine ja suosio johtui epäilemättä Alex Raymondin fantastisesta kuvituksesta. Toinen suuri syy oli seikkailuille "luonteva" maailma, johon ajan saatossa kasvoi muutakin kuin mustavalkoisen sodan kaksi osapuolta. Oli Lintumiehiä ja vedenalaista kansaa realistisoimassa Mongoa, jos tässä yhteydessä uskaltaa puhua realistisista elementeistä. Juonipuolelta löytyikin Flashin ainoa heikkous. Siinä missä Buckin seikkailuja kirjoitti myös jo mainetta keränneitä scifikirjailijoita, oli Flashin tyytyminen Alex Raymondin pakosta vähän kiiressä rakentamiin juoniin.
Buck Rogers oli Zap-pyssyineen selvä cowboy, tulevaisuuteen viety Hopalong Cassidy. Brick ja Flash olivat enemmän fantasiahahmoja, tulevaisuuden Lanceloteja. Näiden kolmen vanavedessä syntyi uusia avaruussankareita kuin mutantteja Marvelin happosateessa. 30-luvun loppupuolella heitä seikkaili sarjakuvalehdissä ja sanomalehtien sivuilla jo kymmeniä. Suurin ja kaunein oli kuitenkin vielä tulossa. Scifisankari joka räjäytti oman maailmansa lisäksi myös markkinapotin ja teki käytännössä koko teollisuudenalasta uuden suuren bisneksen. Hahmo komeili yhdessä ensimmäisistä puhtaasti sarjakuvalehteä varten tuotettua sarjakuvaa sisältäneistä julkaisuista kannessa. Vuosi oli 1938, lehti ensimmäinen "gold age comic book" Action Comics ja autoa nostava sankari nimeltään Teräsmies. Mutta sehän onkin supersankarisarjakuvaa, ei scifiä. Ja pussi kiinni.